Monet eläimet ovat tunnettuja aistimiskyvyistä, ja tähän liittyy myös monia myyttejä. Yleisen uskomuksen mukaan koirat pystyvät haistamaan pelon. Mutta onko tässä uskomuksessa perää?
Ihmisten älykkyyden ajatellaan olevan ainutlaatuinen, mutta eläinlääketiede on osoittanut, että eläinten vaistot voivat edustaa erilaista älykkyyttä. Eläinten käyttäytymistä tarkkailemalla pystymme tulkitsemaan monia käsityksiä ja luuloja, sekä yhdessä nykytieteen avulla pystymme selvittämään, onko koirien todellakin mahdollista haistaa pelkoa.
Miten koirat haistavat pelon?
Koirien hajuaisti on huomattavan paljon herkempi ja tarkempi kuin ihmisillä. Niiden kyky aistia hajuja on tehokkaampi kuin monilla muilla eläimillä. Tämä tekee koirista erinomaisia apulaisia tehtävissä kuten huumeiden, aseiden, pommien ja jopa sairauksien havaitsemisessa.
Koirien hajuaistia ja tarkkuutta on jo tutkittu pitkään, jotta ymmärtäisimme paremmin miten hyvä se oikeasti onkaan. On yleinen uskomus, että koirat ja muutamat muut eläimet pystyvät haistamaan, kun ihminen kokee pelkoa. Tämä perustuu siihen, että eläinten, kuten hevosten, tiedetään reagoivan ihmisen pelkoon. Samalla tavoin koirat voivat tunnistaa ihmisten pelon ja käyttää tätä tietoa puolustusmekanismina.
Koirat voivat havaita pelon esimerkiksi tunnistamalla stressiin liittyviä kemiallisia muutoksia ihmiskehossa, jotka aktivoivat ns. ”fight or flight” -reaktion. Näiden muutosten tunnistaminen auttaa koiria reagoimaan ihmisten tunteisiin tarkemmin.
Haiseeko pelko?
Koirat pystyvät haistamaan pelon, koska pelko tuottaa tunnistettavan hajun. Kun ihmiset kokevat pelkoa, keho vapauttaa stressihormoneja, kuten adrenaliinia ja kortisolia. Nämä hormonit erittyvät vereen ja muihin kehon nesteisiin, kuten virtsaan ja hikeen.
- Pelkotila: Kehon puolustusmekanismi vaaratilanteessa.
- Aiheuttajat: Mahdolliset uhkatilanteet.
- Hormonit: Adrenaliini ja kortisoli.
Stressihormonien läsnäolo muuttaa ihmisen hajun erityispiirteitä. Koirat, joiden hajuaisti on äärimmäisen herkkä, pystyvät havaitsemaan nämä muutokset.
Koirat voivat myös oppia yhdistämään tiettyjä hajuja aiempiin kokemuksiin, jolloin ne tunnistavat pelon hajun ja reagoivat siihen. Tämä kyky on erityisen hyödyllinen esimerkiksi palvelukoirille, jotka on koulutettu tunnistamaan ja reagoimaan ihmisten tunnetiloihin ja tarpeisiin.
Pelosta erittyvät hormonit ja niiden vaikutus kehoon
| Hormoni | Vaikutus |
|---|---|
| Adrenaliini | Lisää valppautta, valmistaa toimimaan |
| Kortisoli | Säätelee kehon stressivastetta |
Tämän vuoksi koirat voivat tunnistaa pelon hajun. Ne käyttävät hajuaistiaan muiden käyttäytymisen arviointiin ja mahdollisten uhkien havaitsemiseen. Pelko aiheuttaa siis muutoksia kehossa, jotka koirat pystyvät erottelemaan helposti hajuaistinsa avulla.
Oireita, jotka voivat auttaa koiria aistimaan pelkoa
Kun ihminen pelkää, keho reagoi siihen monin eri tavoin. Liiallinen hikoilu, sydämen sykkeen nousu, levottomuus ja ahdistus ovat selkeitä merkkejä pelosta. Nämä oireet voivat ilmetä myös muutoksina kehon lämpötilassa, äänen sävyssä ja jopa kuivuutena suussa.
Lisäksi koirat tarkkailevat kehon kieltä ja eleitä, kuten jännittyneitä lihaksia, nopeita liikkeitä ja laajentuneita pupilleja. Äänensävy ja puhetyyli voivat myös paljastaa pelkoa; koirat reagoivat etenkin korkeampiin ja täriseviin ääniin. Koirat voivat tunnistaa tunnetiloja kasvojen ilmeiden ja silmien kautta.
Niiden herkkä hajuaisti tunnistaa hikeen liittyviä ominaishajuja ja jotkut yksilöt voivat jopa kuulla sydämen sykkeen muutoksia. Näiden kaikkien tekijöiden yhdistelmä auttaa koiria aistimaan pelkoa ja reagoimaan siihen.
Kun koira aistii pelon, se ei pyri hyödyntämään tilannetta hyökätäkseen, vaan se yrittää suojella itseään mahdolliselta vaaralta. Jos henkilö kokee koiran uhkaavana, on parempi välttää pakonomaista kohtaamista.
Asiantuntijat kuten eläintenkouluttajat suosittelevat käyttämään rauhoittavia eleitä ja siedättämistä vähentääkseen koiran pelkoa. Turhautuminen ja koiran stressi voivat johtaa haukkumiseen ja levottomaan käytökseen. Koirien hyvinvoinnin lisäämiseksi leikki, liikunta ja lepo ovat tärkeitä. Pureskelu voi myös auttaa koiria hallitsemaan stressiään.
Kaiken kaikkiaan, kun koira huomaa ihmisen pelon, sen oma herkkyys ja selviytymisvaistot aktivoituvat. Tämä voi johtaa stressireaktioon, joka vaikuttaa koiran käytökseen.
Eläimet ja luonnonkatastrofit
Monet uskovat, että eläimet – erityisesti koirat – voivat aistia luonnonkatastrofeja. Ihmiset useista eri maista ovat havainneet eläinten käyttäytymisen muuttuvan viikkoja ennen luonnonkatastrofeja.
Eläinten uskotaan pystyvän myös havaitsemaan muutoksia maaperässä ja ilman koostumuksessa. Esimerkiksi kaasupäästöt lisäävät positiivisten ionien määrää ympäristössä. Tämä puolestaan ajatellaan aiheuttavan adrenaliinin kaltaisen hormonin tuotannon eläimissä, mikä tekee ne levottomiksi ja saa niissä aikaan pelkoreaktion.
Toisaalta linnut ja nisäkkäät, kuten simpanssit ja elefantit, voivat aistia maanjäristysten aiheuttamia tärinöitä, jotka johtuvat voimakkaista tektonisten laattojen liikkeistä. Tämä saattaa selittää miksi eläimet, erityisesti koirat, saattavat tulla ylivilkkaiksi tai ahdistuneiksi, kun ne aistivat muutoksia ympäristössään. Ne saattavat aistia mahdollisen katastrofin.
